3.5.2022
Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka

Näkyvästi julkisuudessa ollut yliopistonopettaja, apulaistiedustelupäällikkö ja eversti evp. Martti J. Kari on sanonut: ” Suomessa kun kysyt, kuka vastaa meidän informaatiopsykologisesta puolustuksestamme, saa vastaukseksi vain lasittuneen katseen.” Toteamus pysäyttää.

Venäjän ennakoidaan yrittävän vaikuttaa Suomeen yhä enemmän erilaisilla kyber- ja informaatio-operaatioilla. Tämä ilmenee selvästi huhtikuussa 2022 julkaistussa valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta. Informaatiovaikuttamisen oletetaan kohdistuvan lähitulevaisuudessa erityisesti mahdollisen NATO-jäsenyysprosessin eri vaiheisiin. Vuoden 2021 puolustusselonteossa puhuttiin informaatiopuolustuksen vahvistamisesta. Tuoreessa ajankohtaisselonteossa sanaa ”informaatiopuolustus” ei sinänsä mainita, mutta siinä eritellään erilaisia keinoja varautua informaatiovaikuttamisen eri muotoihin ja torjua niiden seurauksia. Informaatiopsykologisesta puolustuksesta ja sen merkityksestä osana kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisivalmiutta pitää kuitenkin puhua täsmällisemmin. Sillä on yksittäisiä, laajojakin poliittisia päätöksiä tai linjanmuutoksia syvällisempi merkitys Suomen puolustusta rakentavalle kansalaismielialalle.

Informaatiopsykologisen puolustuksen merkitys on jäänyt epämääräisemmäksi kuin näkyvämmin esillä olleen kyberpuolustuksen. Turvallisuusympäristön muutosta käsittelevässä ajankohtaisselonteossa sanotaan, että informaatiovaikuttamista torjutaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti, kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn tukemisella sekä viranomaisviestinnän ja vapaan median turvaamisella. Uusien kybervarusmiesten sekä Puolustusvoimien henkilökunnan ja viranomaisten koulutus Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkoulussa on konkreettien tapa vahvistaa informaatio- ja kyberpuolustusta kokonaisturvallisuusmallin hengessä. Kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn ylläpidosta ja vahvistamisesta vastaa puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriön mukaan henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kansakunnan kykyä kestää erilaisten turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Huoltovarmuuskeskuksen esiselvityksessä ehdotetaan yhteisen kansallisen informaatiostrategian luomista.

Useat hallinnonalat, viranomaiset ja toimijat toteuttavat sellaisia tehtäviä, joiden voi katsoa lukeutuvan informaatiopsykologiseen puolustukseen. Kokonaisuuden ydinmerkitys on kuitenkin luettava osittain rivien välistä. Ruotsissa yhteiskunnan psykologisen puolustautumisen keskeinen merkitys on tuotu esiin selväsanaisemmin. Ruotsissa on vuoden 2022 alusta toiminut psykologisen puolustuksen virasto (Myndigheten för psykologiskt försvar), jonka päätehtävänä on johtaa Ruotsin psykologista puolustusta koordinoimalla ja kehittämällä viranomaisten ja muiden tahojen toimintaa. Viraston määritelmän mukaan psykologisessa puolustuksessa on kyse yhteiskunnan kyvystä vastustaa informaatiovaikuttamista, disinformaatiota, propagandaa ja muita psykologisen sodankäynnin muotoja, joilla pyritään heikentämään yhteiskunnan vastustuskykyä/resilienssiä (motståndskraft) ja kansalaisten maanpuolustustahtoa (försvarsvilja). Psykologinen puolustus tähtää näiden turvaamiseen informaatiovaikuttamisen ympäristössä.

Tällä tavalla sanallistettuna informaatiopsykologisen puolustuksen ydin on yhteiskunnan henkisen ilmapiirin ja puolustukseen kohdistuvan tahtotilan turvaamisessa. Toisin sanoen ydin on tematiikassa, jota Suomessa on vaalittu yhtenä kansallisen puolustuksen ja puolustuspolitiikan kulmakivenä: maanpuolustustahdossa ja laajemmin yhteiskunnan maanpuolustukseen kohdistuvassa asenneilmapiirissä. Tähän on syytä kiinnittää huomiota varsinkin, kun Ukrainan sota on konkretisoinut puolustustahdon ratkaisevan merkityksen suorituskyvylle tilanteessa, jossa valtio joutuu puolustautumaan aseellisesti ylivoimaiseksi oletettua vihollista vastaan. Asiantuntijat ovat kansainvälisesti arvioineet, että ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien tahtotila oman maan puolustamiseen ja vastarintaan on keskeinen selittävä tekijä Ukrainan puolustuksen vahvuudelle.

Informaatiovaikuttamisen psykologinen ulottuvuus voi kohdentua ihmisten ajatteluun, käsityksiin ja mielipiteisiin. Sillä pyritään vaikuttamaan moniulotteisesti yhteiskunnan henkiseen tilaan. Puolustautuminen ihmismieleen vaikuttamista vastaan ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat alttiita monenlaiselle vaikuttamiselle, jota voi olla hyvin vaikea havaita. Ukrainan sodasta levinnyt sanallinen ja kuvallinen informaatio on toistaiseksi vahvistanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Informaatiopuolustuksen ja -resilienssin kehittäminen edellyttää kuitenkin niiden prosessien aiempaa tarkempaa erittelyä, joiden vaikutus henkiseen ilmapiiriin ja tahtotilaan voi olla negatiivinen. Informaatiopsykologinen puolustus on keskeinen osa asevelvollisuuden ja kokonaisturvallisuuden toiminnan turvaamista kriisitilanteiden ja poikkeusolojen varalle, ja siksi siihen on kiinnitettävä täsmällisempää huomiota. Informaatiopuolustusta tulee kehittää tutkimustietoa hyödyntäen.

Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka
Maanpuolustuskorkeakoulu