Toimivaltaisen viranomaisen vastuu johtamisesta
30.8.2022
Pekka Koistinen
Helsingin Sanomien kirjoituksessa otettiin kantaa pääministerimme tavoitettavuuteen, mikäli Suomea kohtaisi äkillinen kriisitilanne. Nykyisessä toimintaympäristössämme kriisi- tai häiriötilanteet näyttävät tosiaankin yllättävän päätöksentekijät kaikista ennakkovaroituksista huolimatta. Kyseiset tilanteet eivät kunnioita virka-aikaa, valtioiden rajoja tai yksittäisen poliittisen päättäjän kalenterimerkintöjä. Helsingin Sanomien kirjoituksessa todettiin, että yllättävissä kriisitilanteissa johtamisjärjestelmämme perustuu virkavastuulla toimivan toimivaltaisen viranomaisen johtovastuuseen. Mainittu johtovastuu on kirjattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS 2017), missä johtaminen on timanttimallikuvion kärjessä. Jokainen viranomainen on ministeriön ohjauksessa. Erilaisilla tilannekuvatoiminnoilla kyetään informoimaan valtionhallinnon ylintä johtoa riittävällä tavalla. Edelleen toimivaltainen viranomainen ideaalitilanteessa käynnistää riittävät toimenpiteet kriisitilanteen alkuvaiheessa ilman valtioneuvoston ohjausta.
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot (mukaillen Turvallisuuskomitea 2017)
Pääministerimme tavoitettavuudesta nopeiden kriisitilanteiden varalta voidaan perustellusti esittää erilaisia näkökantoja. Toimivaltaisen viranomaisen johtovastuuseen perustuvaan järjestelmään liittyy muutamia haavoittuvuuksia tai ainakin tulkinnallisia seikkoja. Erityisesti perinteiset turvallisuusviranomaiset osaavat käynnistää oikeansuuntaiset toimenpiteet kriisi- tai häiriötilanteiden alkuvaiheissa. Suurin epäselvyys saattaa liittyä siihen, mikä viranomainen kulloinkin on toimivaltainen lunastamaan tilanteen johtovastuun. Pääsääntöisesti haasteena ei ole toimivaltaisen viranomaisen osoittaminen, vaan häiriötilanteen osuminen useamman viranomaisen toimivallan alueelle tai sen rajapinnalle. Mikä viranomainen siis strategiaan kirjatun mukaisesti johtaa operatiivista toimintaa, käynnistää häiriötilanteen hallintaan liittyvät alkutoimenpiteet ja ennen kaikkea vastaa viestinnästä?
Epätietoisuus johtosuhteista saattaa pahimmillaan viivästyttää tilanteen alkuvaiheen kiireellisten toimenpiteiden suorittamista, mikäli toimijat jäävät odottamaan toisen viranomaisen johtamista. Ilman johtovastuun määrittämistä kukin viranomainen tekee ja johtaa toimivaltuuksiinsa kuuluvia tehtäviä. Tällöin kokonaistilanteen koordinointi ja viestintä ei ole yhdenkään viranomaisen vastuulla. Aluehallintovirasto paikallistasolla ja Turvallisuuskomitea valtionhallinnon tasolla tarvittaessa avustavat ja koordinoivat häiriötilanteiden johtamista, mutta eivät toimenkuviensa mukaisesti ota johtovastuuta.
Johtamisen kultaisten pelisääntöjen mukaisesti vastuukysymysten tulee olla selviä ja johtamiskyky on turvattava kaikissa tilanteissa. Toki kompleksisessa turvallisuusympäristössä on huomioitava, että liian tarkasti sääntelemällä saatetaan menettää tarvittava joustavuus ja muuntautumiskyky. Turvallisuudessa tulee pääsääntöisesti varautua pahimman varalle, siitä huolimatta Mustan joutsenen (Taleb 2010) teorian mukaisesti odottamaton ja yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtuma saattaa yllättää.
Valtioneuvoston kanslia on asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää valtioneuvoston kriisijohtamisen valmiuksia ja edellytyksiä. Osana hanketta päivitetään aikaisemmin mainittua yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Yhden tunnistetun kehittämisalueen teemana on johtaminen ja toimivaltuudet. Otetaankohan päivitystyössä kantaa toimivaltaisen viranomaisen johtovastuulle rakennettuun järjestelmään?
Pekka Koistinen
Maanpuolustuskorkeakoulu
