Blogi
Mitä on kesän huoltovarmuus?
Suurista suunnitelmista ja vielä suuremmista odotuksista huolimatta kesä voi yllättää. Elämme kompleksisessa maailmassa, jota ei voi kontrolloida tai ohjata.
Tieteellinen diskurssi ilmastopolitiikan pohjana
Päätöksenteon pohjautuminen tutkittuun tietoon on ylevä tavoite, ja useissa tilanteissa sitä tuleekin tavoitella. On kuitenkin asioita, joissa tutkittu tieto voi muodostua liian hitaasti suhteessa käsillä olevan ongelman kiireellisyyteen tai laajuuteen.
Kysymys tiedosta valmius- ja varautumistoiminnassa
Jos tieto ei kulje elinten välillä tai osaaminen ei välity, niin parhaitenkin treenattu ”kroppa” ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiskuntamme turvallisuus ja hyvinvointi edellyttävät entistä parempaa tiedon ymmärrystä ja hyödyntämistä.
Tiedelehti – tuo tieteellisen tiedon huoltovarmuuden peruskallio
Tiedelehden irtonumeron painettu sivu on maailman yksinkertaisin käyttöliittymä tutkittuun tietoon: utelias ihminen tarvitsee valon lisäksi vain sisälukutaidon ja kärsivällisyyttä.
Kamppailun informaatiovaikuttamista vastaan pitää lähteä yhteiskunnasta
Tämän takia disinformaatioon kohdistuvat vastatoimet eivät keskity enää vain informaatioympäristön suojelemiseen vihamieliseltä vaikuttamiselta, vaan informaatiovaikuttamisen torjunta nähdään kokonaisvaltaisena kamppailuna, jonka pitää lähteä yhteiskunnasta.
Viisautta on tietää, mitä ei kannata tietää
Infoähkyn tuottamaa tuskaa voi lievittää muistamalla, että kaikki saatavilla oleva informaatio ei ole yhtä arvokasta ja hyödyllistä.
Puolueet, tieto ja demokratia – uudelleenjärjestelyn aika?
Päätöksentekijöillä tulisi olla käytettävissään oikea tieto, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Mutta entäpä, jos näyttääkin siltä, että poliittinen päätöksenteko, jonka ytimessä puolueiden oma asioiden tärkeysjärjestysten määrittely on, asettuu esteeksi sille, miten voimme saada oikeaa tietoa päätöksenteon pohjaksi?
Toimivaltaisen viranomaisen vastuu johtamisesta
Nykyisessä toimintaympäristössämme kriisi- tai häiriötilanteet näyttävät yllättävän päätöksentekijät kaikista ennakkovaroituksista huolimatta. Kyseiset tilanteet eivät kunnioita virka-aikaa, valtioiden rajoja tai yksittäisen poliittisen päättäjän kalenterimerkintöjä.
Varautumisen tanssia mustien joutsenten lammella
Parhaimmillaan varautuminen on tanssia, jossa kulisseissa hyvin toteutettu ennakointi ja harjoittelu antavat esiintyjille parhaat mahdollisuudet onnistua, mutta myös rohkeutta improvisoida tarpeen tullen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kulisseissa toimitaan saumattomasti yhteen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Missä on informaatiopsykologisen puolustuksen ydin?
Informaatiovaikuttamisen psykologinen ulottuvuus voi kohdentua ihmisten ajatteluun, käsityksiin ja mielipiteisiin. Sillä pyritään vaikuttamaan moniulotteisesti yhteiskunnan henkiseen tilaan. Puolustautuminen ihmismieleen vaikuttamista vastaan ei ole aivan yksinkertaista.
Osallistuva ja osallistettu kansalaisuus – ja niiden ei ihan pieni ero
Yhteiskunnallisen osallistumisen lähtökohtana pidetään kansalaisten vapautta edistää arvokkaaksi kokemiaan tavoitteita. Ukrainan kriisissä tämä halu toimia on näkynyt poikkeuksellisen selvästi.
Nukkuisiko kansa sittenkin paremmin, jos se tietäisi, miten lakeja valmistellaan?
Eräs tapa avata lainvalmistelua sekä kansalaisille, kansanedustajille että muille tahoille on tutkimus ja tulosten julkaiseminen. Lainsäädäntötutkimus paljastaakin, että käytännön lainvalmistelutyössä kohdataan monenlaisia ongelmia.
Kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden todellisuutta eletään, tuotetaan ja ylläpidetään kehä kolmen ulkopuolellakin
Kansallista turvallisuutta eletään, tuotetaan ja ylläpidetään kaikkialla Suomessa. Ei ainoastaan kehäkolmosen sisäpuolella, vaikka joskus siltä näyttääkin. Alueelliset erot ovat huomattavat mitä tulee turvallisuutta koskeviin haasteisiin tai sitä tuottaviin turvallisuusviranomaisiin.
Tiedon huoltovarmuutta tieteen ja politiikan rajapinnalla
On ymmärrettävää, että kiperissä tilanteissa odotetaan selkeitä ratkaisuja. Tiede, kuten mikään mukaan ihmisen luoma instituutio, ei ole täydellinen. Koronarokotteiden nopea kehitys kertoo, että kone on kuitenkin kunnossa.
Johtamisen ja päätöksenteon sietämättömät haasteet
Meneillään oleva koronapandemia konkretisoi monin tavoin, kuinka vaikeaa on johtaa tai edes jossain määrin hallita moniulotteista kriisitilannetta. Valmiit suunnitelmat ja harjoitellut toimenpiteet eivät välttämättä ole käyttökelpoisia pandemian tapaisissa rihmastomaisissa kriiseissä. Tällaisen kriisin johtaminen onnistuneesti voi myös vaatia kansalaisten laajempaa osallistamista tilanteeseen liittyvän tiedon käsittelyyn.
Osallisuus tietoon tukee toimijuutta
Nyky-yhteiskunnassa kriisit ovat myös tiedon hyödyntämisen kriisejä. Uudessa ja ennakoimattomassa tilanteessa luotettavaan tietoon perustuva päätöksenteko on keskeinen ongelma. Kertaluokkaa suurempi haaste on kuitenkin saada kansalaiset toimimaan samansuuntaisesti tietoon perustuen. Hallinnon lähestymistavassa korostuu helposti viestintä, vaikka osallisuus omaa turvallisuutta koskevasta tiedosta – aina kun se on mahdollista – voisi tuottaa parempaa reagointia. Julkishallinnossa pehmeillä vaikuttamiskeinoilla on yhä heikot perinteet.
Mitä tarkoittaa “disinformaatio” - Käsitteistä kiistelyn tärkeys
Käsitteiden merkitysten tarkastelu ja määrittely ovat tärkeä osa tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Ihmiset ajattelevat ja ilmaisevat ajatuksiaan ja näkemyksiään käsitteiden avulla järjestäessään ja jäsentäessään elinympäristöään. Julkisessa keskustelussa käsitteiden määrittelyt ja varsinkin niistä kiistely saattaa joissain yhteyksissä vaikuttaa saivartelulle nyansseista. Kiistelyä käsitteiden merkityksistä ei pidä ohittaa, vaan siihen pitää päinvastoin kiinnittää huomiota. Sama käsite voi eri yhteyksissä tarkoittaa eri asioita, ja päätöksenteon ja yhteiskunnallisten asioiden järjestämisen kannalta tällä on suuri merkitys.
Jälkiviisaus paha, kaukoviisaus hyvä, luottamus paras
Tietämättömyyden esiripun soveltaminen koronapandemian aikaiseen päätöksentekoon tarkoittaa sen hyväksymistä, että kysymys on aidosti tilanteesta, jossa joudutaan tekemään ratkaisuja epävarmuuden vallitessa. Päätökset tehdään aina epätäydellisen informaation varassa. Pandemian kaltaisessa tilanteessa informaation puutteellisuus on poikkeuksellisen suurta. Päättämättömyys ei silti ole vaihtoehto, sillä tilanteet muuttuvat nopeasti.
Pitkän matkan pandemianhallintaa
Viimeiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, että koronaviruksen hallinta ei ole pikasprintti, jossa voittaja ratkaistaan hetkessä. Sen sijaan tarvitaan pitkän matkan pandemianhallintaa. Tässä positiivisia polkuriippuvuuksia luodaan treenillä, joka on varautumista, resilienssin rakentamista ja mukautumista sekä oppimista.
Saksan suurtulvat ovat tärkeä muistutus kansallisen varautumisen haasteista
Suomen ja Saksan hydrologinen osaaminen ja alan tieteellinen kehitys ovat historiallisesti vertailukelpoisia. Molemmille maille vesistöjen säännöstely tulvariskien kannalta ja toisaalta vesistöjen käyttö kuljetusväylinä sekä maa- ja kalatalouden edistämiseksi ovat olleet aina tärkeitä. Saksan tilanteen edessä kysymys kuitenkin herää: miten tästä huolimatta järkyttävä maanlaajuinen suurkatastrofi on ollut mahdollinen? Ja toisaalta: voisiko vastaava luonnonkatastrofi olla mahdollinen myös Suomessa?