IRWIN-hankkeen Policy Brief 9/2022
Kansallinen varautuminen edellyttää tilannetietoisuutta, joka rakentuu yhteiskunnallisten toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa
22.9.2022 | Päivitetty: 10.2.2023, lisätty video sivulle
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet kokonaisturvallisuuden ja kansallisen varautumisen yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi. Esimerkiksi huoltovarmuuden turvaaminen ja hybridivaikuttamisen estäminen eivät ole enää varautumisen ammattilaisten seminaareissa käsiteltäviä teemoja, vaan laajasti yhteiskunnan eri toimijoita askarruttavia kysymyksiä. Ei ole liioittelua sanoa, että varautuminen on 2020-luvulla uusi tarpeellinen kansalaistaito
Policy Briefissä käsiteltävä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Vaasan ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä toteuttamaa monitieteellistä IRWIN-hanketta.
Policy Briefin ovat toteuttaneet Harri Jalonen, Petri Uusikylä, Harriet Lonka, Kari Laitinen, Annukka Jokipii, Aki-Mauri Huhtinen, Aino Rantamäki, Valdemar Kallunki, Ville-Pekka Niskanen ja Anssi Keinänen
“Varautuminen on 2020-luvulla uusi tarpeellinen kansalaistaito”
Mitä tutkittiin?
Osana IRWIN-hankkeen toteutusta tutkijat toteuttivat helmi–huhtikuussa 2022 joukon teemahaastatteluita. Näiden pohjalta luotiin esiymmärrystä kokonaisvarautumiseen ja tiedon huoltovarmuuteen vaikuttavista keskeisistä teemoista. Teemakokonaisuudet muodostivat olennaisen osan 19.– 25.4.2022 ja 23.–30.5.2022 välisinä aikoina toteutetusta asiantuntijapaneelista. Paneeli toteutettiin sähköisellä eDelphi-alustalla.
Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat olivat valtion- ja aluehallinnon viranhaltijoita, poliittisia päätöksentekijöitä ja tutkijoita sekä varautumiseen aktiivisesti osallistuvia elinkeinoelämän ja järjestökentän toimijoita. Haastattelijoina toimivat IRWIN-hankkeen tutkijat siten, että jokaisessa haastattelussa (n=16) oli mukana vähintään kaksi haastattelijaa. Teemahaastattelukeskustelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Asiantuntijapaneelissa ensimmäisellä kierroksella osallistujat (n=33) arvioivat heille esitettyjä väitteitä ja perustelivat vastauksiaan omaan asiantuntijuuteensa perustuen. IRWIN-hankkeen tutkijat analysoivat vastaukset ja muodostivat niiden pohjalta asiantuntijapaneelin toisen kierroksen teemat. Toiseen paneeliin osallistui 31 asiantuntijaa. Asiantuntijapaneelin vastaukset annettiin ja keskustelut käytiin anonyymisti.
Yhteiskunnallisten toimijoiden vuorovaikutuksen merkitys tilannetietoisuuden rakentumisessa korostui teemahaastatteluissa ja asiantuntijapaneelin vastauksissa. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan väitteitä koskien eri toimijoiden vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä ja nykytilaa. Hallinnonalojen ja -tasojen välisen vuorovaikutuksen, hallinnon ja järjestökentän/kansalaisyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen sekä hallinnon ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen osalta voidaan todeta, että lähes poikkeuksetta asiantuntijat arvioivat vuorovaikutuksen merkityksellisyyden erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi, kun taas vuorovaikutuksen nykytila arvioitiin useimmiten tyydyttäväksi ja enimmillään hyväksi.
