Blogi
Tietämättömyyden likainen tusina
IRWIN-hankkeessa etsitään tiedon huoltovarmuuden olemusta sekä tarkastellaan sen muodostumista ja seurauksia. Tiedon huoltovarmuus on hyvä päämäärä, jonka saavuttaminen ei kuitenkaan toteudu itsestään. Aina tavoite ei toteudu, vaikka sen eteen nähtäisiin paljonkin vaivaa. Syitä on monia. Esitän ohessa yhdenlaisen koonnin, jonka olen nimennyt likaiseksi tusinaksi.
Informaatioresilienssiä aamupalaksi
Viime viikot Suomessa on kohistu niin kutsutusta aamiaisgatesta. Keskiössä on ollut pääministerin virka-asuntoon liittyvä ateriaetuus, jota on tarkasteltu muun muassa sen oikeellisuuden, kustannusten ja verovaikutusten kautta. Lähemmin tarkasteltuna tapauksessa on nähtävillä useita tietoon liittyviä haasteita. Näennäisesti pienestä asiasta on kohotettu suuri pullataikina, joka on aiheuttanut keskustelua kansainvälisestikin. Tapaus kertoo omaa tarinaansa luottamuksesta ja epäluottamuksesta. Toisaalta tilanteen purkautumisessa voidaan nähdä epävarmuuden ja uuden oppimisen yhteenkietoutumista, joka voi luoda kasvualustaa myös informaatioresilienssin ilmaantumiselle.
Ihmiskunnan suuria harppauksia
Nykyisten yhteiskuntien valmius kohdata koronan kaltaisia yllättäviä tapahtumia perustuu pitkälti tietoihin aiemmista vastaavista tapahtumista. Näitä tietoja toisinnetaan, yhdistellään, koetellaan ja jatkojalostetaan yhteiskunnassa soveltumaan kulloinkin edessä olevaan uuteen kriisiin. Mitä paremmin yhteiskunnan muistia ja kertynyttä tietoa hoidetaan, sitä nopeammin voidaan jatkossa reagoida tietoon perustuvilla poliittisilla päätöksillä ja tehokkailla hoitomuodoilla.
Pirullista peliä turuilla ja toreilla
Kunnallisvaalien lykkääminen jakoi suomalaisten mielipiteitä. Yhdet näkivät, että hallituksen maaliskuussa 2021 tekemä päätös oli oikea, sillä vaaleja ei olisi voitu järjestää riittävän turvallisesti. Toiset kokivat, että vaalien lykkäämisen taustalla oli vaalitaktisia vaikuttimia. Kolmannet taas tiesivät, että vaalien siirtämiseen päädyttiin, koska oikeusministeriö ei kyennyt ajoissa valmistelemaan äänestämistä poikkeusoloissa. Yksi päätös, monta johtopäätöstä. Onko kysymys kohteena olevan asian erilaisista ominaisuuksista vai kohdetta tarkastelevien erilaisista linsseistä?
Adaptiivinen sääntely ja systeeminen hallinta
Sääntelyn ja poliittisen päätöksenteon ympäristö on muuttunut suuresti viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhteiskunnallinen päätöksentekoympäristö näyttäytyy enenevässä määrin monitasoisena, kompleksisena ja vaikeasti ennakoitavissa olevana. Kuitenkin sääntely - ja sen valmistelu - sekä hallintamallimallit ovat pysyneet lähes ennallaan. Tästä seuraa ongelmia etenkin silloin kun lainvalmistelijat ja poliittiset päätöksentekijät pyrkivät ratkaisemaan monimutkaisia tai peräti pirullisia ongelmia. Esimakua tästä saatiin Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Nykyhallituksen koronaratkaisut osaltaan jatkavat tätä hallintadilemmaa. Sosiaaliturvauudistus haastaa tulevia hallituksia. Mistä ilmiössä on lopulta kyse?
Pandemia ja ääriajattelu – pirulliset resilienssitestit
Tieteenfilosofisten perusasetusten mukaisesti toimiva tutkija saa harmaita hiuksia siitä havainnosta, että saamamme tieto – ja sitä kautta todellisuudesta muodostamamme kuva – on koko ajan vähemmän omissa käsissämme.